Tekstit

Kaikki voivat säästää 10 000 euroa vuodessa

Kuva
Taas tuli vastaan yksi näitä lehtiartikkeleita, missä henkilö oli säästänyt yli 10 000 euroa vuoden aikana. Siitä seurasi sitten vähemmän yllätyksellisesti valtava negatiivinen palauteryöppy, missä kommentoijat etsimällä etsivät kyseisen henkilön säästösaavutuksesta "virheitä", jotka samalla ovat heille itselleen perusteluita ja vakuutteluita siitä, ettei tällainen olisi mahdollista heille itselleen.

Mielestäni 10 000 euron säästäminen on hyvä saavutus, ja siihen on monia eri reittejä;
kulujen minimointipalkkatulojen nostaminentyömäärän nostaminenpassiivisten tulojen kasvattaminenJollekin se voi mahdollistua asumalla pidempään vanhempien luona - se ei ole mikään virhe, mistä pitäisi lähes koulukiusaajamaisen ivallisesti ujeltaa somessa. Jollekin toiselle se voi tarkoittaa kahta eri työtä, kolmannelle oman kulutuksen optimointia ja vaikkapa pienempään asuntoon muuttamista. Jo pidämmälle ehtineelle valtaosa tuosta säästöstä voi tulla jo passiivisen tulovirran kautta. Lähes kaik…

Älä aloita ASP-säästämistä heti

Kuva
ASP-säästäminen ensiasuntoa varten on loistojuttu ja yleensä ohje on, että "aloita ASP-säästäminen heti".

Uin taas vähän vastarintaan. Älä aloita heti - aloita vasta, kun säästöasteesi on riittävän hyvä, tai kun sinulle on jo kertynyt säästöjä. 




Lisäkorko on hämmästyttävän hyvä etu ASP-tilin yksi kovimmista eduista on 4%:n lisäkorko, joka maksetaan jokaiselle maksuerälle jokaiselta säästövuodelta 1%:n peruskoron päälle. Säästövuosi, joilta lisäkorko maksetaan, voi olla enintään viisi + se vuosi, jolloin tilin on avannut.

Tämä 4%:n lisäkorko riskittömälle sijoitukselle on todella hyvä diili. Jos siirsit ASP-tilille 3000 euroa esimerkiksi 1.1.2015, ja ostat asunnon vuonna 2021, saat tälle maksuerälle lisäkorkoa 3000*0,04 = 120 euroa jokaiselta kuudelta vuodelta eli yhteensä 720 euroa. Ei siis vain 120 euroa asunnon ostamisen yhteydessä, kuten monet virheellisesti luulevat.

Ja tuo 720 euroa tulee siis pelkästään tuolle yhdelle maksuerälle. Jos pystyit laittamaan seuraavan kvartaali…

Ei, 15 euroa kuukaudessa ei riitä

Kuva
Aika monta sellaista artikkelia on tullut vuosien saatossa luettua yksityissijoittamisesta ja taloudellisen vapauden tai taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta, missä ensin kerrotaan kuusinumeroisista sijoitusvarallisuuksista ja lopuksi mainitaan, että pienilläkin summilla pääsee liikkeelle - "jo 15 euroa kuukaudessa riittää".

Ei muuten riitä. Ei sitten yhtään mihinkään.


Reality check 15 euroa kuukaudessa ei riitä. Piste. Unohtakaa koko ajatus. 15 euroa kuukaudessa on lähes yhtä tyhjän kanssa - sen määrän sijoittamalla kuukausittain et tule kartuttamaan varallisuuttasi tarpeeksi, jotta voisit olennaisesti lisätä taloudellista vapauttasi edes hyvin pitkän ajan yli.

Vaikka yksikään edellä viittaamistani artikkeleista ei suoranaisesti ole väittänyt, että 15 eurolla kuukaudessa voisi yltää vastaavaan tilanteeseen kuin satojen tuhansien sijoituspääoman omaava yksityissijoittaja, on se silti vaan jollain lailla asian vääristämistä mainita tämä juuri tuossa kontekstissa, se on …

Sijoittamisen psykologiasta

Kuva
Sijoittamiseen liittyy mielenkiintoisia psykologisia ulottuvuuksia. Tietysti päällimmäisenä on ostojen ja myyntien ajoitus, ettei osta hypen huipulla arvostuskertoimiltaan ja muilta tunnusluvuiltaan ylihinnoiteltuja yhtiöitä, ja että malttaa olla myymättä sijoituksiaan paniikissa niiden arvon laskettua tai toisaalta liian aikaisin nousun alettua. "Be fearful when others are greedy, and greedy when others are fearful" ja sitä rataa.

Paljon puhutaan aina ns. osakepoiminnan vs. indeksisijoittamisen hyödyistä, verotehokkuudesta, kaupankäyntikulujen minimoimisesta ja rahastojen hallinnointikulujen vaikutuksesta sijoittajan tulokseen pitkän ajan yli. Ns. objektiivisista aiheista, ja tosi tärkeitä keskusteluja nuo kaikki ovatkin, mutta jos sijoittajan "henkinen asennoituminen" sijoittamista kohtaan ei ole tarpeeksi harjaantunut suhteessa omiin säästämisen ja sijoittamisen tavoitteisiin, väitän, että sillä voi olla suurempi vaikutus lopputulokseen kuin noilla kaikilla edell…

Peliriippuvuus ja automaatit: keskustelun käsittämätön kaksinaismoralismi

Kuva
Veikkauksen rahapeliautomaattien täyskieltoa kaupoissa ja kioskeilla ollaan hakemassa kansalaisaddressin kautta, joka on saanut tätä kirjoittaessa jo noin 6500 allekirjoitusta. Pääasiallinen argumentti on peliriippuvuuden poistaminen.

Vaikka itse hassuttelinkin äskettäin Twitterissä ja ehdotin pelikoneiden softan korvaamista yksityissijoittamista edistävällä Hajauttaja-konseptilla, tosi asiassa pidän pelikoneiden kieltämistä varsinaisen ongelman melko epätoivoisenakin kiertämisyrityksenä - ennemmin kuin aidosti kestävänä ratkaisuna - ja en tule allekirjoittamaan kyseistä addressia.

Koko peliriippuvuuskeskustelu ylipainottuu monopolin demonisointiin, ja samalla unohtuu iso kuva, jossa ympärillämme on hurjasti erilaisia riippuvuudesta johtuvia ylikulutusongelmia, jotka kuitenkin lakaistaan maton alle tai ovat muhineet siellä jo jonkin aikaa. Tämä luo jännän kaksinaismoraalisen tilanteen, jossa käytännössä jopa ihan samaa asiaa toteuttavista yrityksistä - toinen monopoli ja toinen yksityin…

Suomalaisten säästösaste kääntyi kasvuun - halleluja, kohta firetetään!

Kuva
Eilen suomalaisissa talousmedioissa julistettiin varsinaista ilosanomaa siitä, miten suomalaisten kotitalouksien säästämisaste nousi viime vuonna positiiviseksi ollen 0,6% käytettävissä olevista tuloista. Edelliset kaksi vuotta oltiin nimittäin kynnetty negatiivisen puolella, pahimmillaan -0,9%:ssa vuonna 2017. Toisin sanoen suomalaiset olivat lisänneet kulutustaan velalla tai aiemmista säästöistä nipistäen, eikä vuosien 2016-2017 tuloista jäänyt eurosenttiäkään säästöön, kun katsotaan isoa kuvaa.

Kansankapitalismi, tästä se lähtee! (torilla tavataan?)Onhan se toki positiivista, että kahden vuoden korpivaellus päättyi ja nyt pinnistettiin takaisin plussan puolelle. Mutta mitä tuo reilun puolen prosentin säästämisaste käytännössä tarkoittaa? Suoraan sanoen mielestäni se on käsittämätön ja surkeaakin surkeampi tulos.

Suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin noin 40 000 euroa Tilastokeskuksen mukaan. 0,6% tästä summasta on 240 euroa eli 20 euroa kuukaudessa.…

Päivitys vuoden osinkokertymään vs tavoite

Kuva
Tämä päivä alkoi harvinaisen mukavasti, kun Nordnetin mobiilisovellus puski perätysten kolme notifikaatiota maksetuista osingoista; yhteensä 232 USD bruttona kolmelta yritykseltä (OHI, O, ABBV). Nettoeuroina ennakonpidätyksen jälkeen tuo on toki "vain" 175 euroa, mutta ei silti kovin usein allekirjoittaneella ole tällaisiä päiviä, kun kvartaaliosinkoa maksavat yritykset tilittävät yhdelle päivälle yli 150 euron osingot. Saisi olla useampiakin. :)

Tänä vuonna osinkoja on nyt tullut yhteensä 490 euroa ennakonpidätyksen jälkeen, mikä näkyy vihreällä alla olevassa graafissa. Vuoden netto-osinkotavoite itselläni on 4600 euroa, mikä tasaisella vauhdilla tarkoittaisi punaista katkoviivaa. Kuten kuvaajasta näkyy, tavoitteesta on toistaiseksi vielä jääty jonkin verran, mutta maalis-huhtikuu korjaa vihreän viivan punaisen yläpuolelle, koska Helsingin pörssin yrityksillä on edelleen omasta salkustani aika merkittävä siivu, ja suurin osa suomalaisista yrityksistä maksaa osingot - ainaki…