Tekstit

Blogin ensimmäiset 5 kuukautta: tulokset

Taloudellinen Riippumatto täytti hiljattain kokonaista viisi kuukautta. Melko ensiaskelia tässä siis edelleen otetaan bloggaajana. Ohessa kuitenkin lyhyt yhteenveto siitä, mitä noihin ensimmäisiin kuukausiin on mahtunut ja millaisia tuloksia blogi on toistaiseksi saanut aikaan.

Blogin ensimmäiset kuukaudet numeroina
Ensimmäiset noin viisi kuukautta toivat mukanaan seuraavat lukemat:

19 blogipostausta tämän mukaanluettuna15 100 sivun katselua20 kommenttia (joista puolet omiani :))228 Twitter-seuraajaa1015 katselua suosituimmalla postauksella241 katselua vähiten suositulla artkkelilla
Onko tämä hyvin vai huonosti.. vai hyvin huonosti? Ei mitään hajua. Tavoitteena kuitenkin olisi, että pikkuhiljaa saisi kirjoitettua mielenkiintoisempia sisältöjä ja kasvatettua blogin näkyvyyttä ja kävijlöiden määrää. Vielä toistaiseksi tälle ei ole ihan hirveästi aikaa ollut. Toivottavasti jonain päivänä blogi olisi kehittynyt siihen malliin, että se voisi jopa muutaman kympin kuussa tuottaa ylimääräistä tas…

Oma valaistumisen hetkeni säästäjänä ja sijoittajana

Kuva
Olen aina ollut melko säästeliäs. Lapsenakin säästin rahaa säännöllisesti, jotta pystyin ostamaan esim. tietokoneen. Rahaa ei kuitenkaan koskaan ollut liikaa, enkä saanut aikuistuessani minkäänlaista merkittävää rahallista tukea vanhemmiltani. Itse asiassa niinkin lähimenneisyydessä kuin 12 vuotta sitten minulla oli rahaa hädintuskin 1000 euroa. Tuo summa on sen jälkeen lähes 180-kertaistettu.

Kun aloitin työelämässä, pystyin yhtäkkiä säästämään satoja euroja kuussa. En vielä tuolloin sijoittanut lainkaan, vaan säästin pankkitilille, joka toi taloudellista turvaa, ja siihen aikaan vielä jonkinlaista korkotuottoakin. Muistan vieläkin hyvin hetken, jolloin säästöni ylittivät 10 000 euroa - se oli hieno virstanpylväs aikanaan.

Muistan monesti ajatelleeni, että taloudellinen puskuri mahdollistaisi minulle halutessani tai pakon edessä usean kuukauden, ja myöhemmin usean vuodenkin mittaisen vapaan töistä. Vapaa-aika on ollut minulle tärkeää jo pitkään. En kuitenkaan koskaan ajatellut, että sä…

Lottoaminen ei ole suomalaisen piensijoittajuuden turma

Kuva
Usein kuulee juttua, miten suomalaiset ovat lottokansaa, ja miten paljon järkevämpää sekä yksilön että kansantalouden näkökulmasta olisi, että lottoamisen sijaan nuo varat sijoitettaisiin tuottaviin kohteisiin, kuten pörssiosakkeisiin ja -rahastoihin.

Ja tuohan on ihan totta.

Se, miksi juuri lottoaminen on se mikä aina yhdistetään tähän sijoittamisen menetettyyn mahdollisuuteen johtuu tietysti siitä, että molemmissa sinällään oma sama päämäärä eli vaurastuminen - toisen tuotto-odotus vaan on -60% ja toisen +10%. Sinänsä loogista, mutta haastaisin kuitenkin tätä loton roolin ylikorostamista tässä keskustelussa, sillä lotto on vain pieni pisara valtameressä.

Tuo valtameri on täynnä jokapäiväisiä epäoptimaalisia kulutustottumuksia, joita poistamalla saisi yhtälailla saman efektin aikaan, ja yhdistämällä vielä moninkerroin voimakkaamman. Jos ihmiset yksinkertaisesti optimoivat kulutustaan ja luopuisivat joistakin turhista, ajattelemattomista ja turhamaisista kulutustottumuksistaan, tai muokk…

Mitä eroa on osinkosijoittajalla ja Mikael Jungnerilla?

Kuva
Tällaisena tylsänä osinkosijoittajana on pakko välillä hämmästellä kaikkea tätä viime aikaista kohkaamista karhumarkkinasta. Milloin karhumarkkina alkaa? Ollaanko jo karhumarkkinassa? Kauanko karhumarkkina kestää? Panikoidako vai panikoidako oikein kunnolla? Pitää varmaan myydä kaikki - tänään tai ainakin ihan viimeistään huomenna!




Tuossa yllä olevassa kuvassa on HomerMikael Jungner, joka antoi eilen oman oraakkelimaisen lausuntonsa Twitterissä todeten, että nyt on huono hetki aloittaa sijoittaminen, koska ollaan jo karhumarkkinassa tai se on nurkan takana. 

Huvittavasti hetkeä myöhemmin Omavaraisuushaaste-bloggaaja oli jo ehtinyt kaivaa esille Jungnerin aiemman twiitin 2,5 vuoden takaa, jossa hän pienen pörssilaskun jälkeen kertoi myyneensä kaikki osakkeensa. Tuota pientä laskua seurasi kaksi ja puoli vuotta pelkkää nousua, joten Jungner myi salkkunsa tyhjäksi todennäköisesti kymmeniä prosentteja alemmilla kursseilla (olettaen, että kyseessä oli hajautettu salkku ja jokseenkin indeksej…

Kielletään kaikki

Kuva
No niin, tähän maailmaan mahtuu paljon sellaisiakin asioita, jotka subjektiivisen tarkastelulinssin läpi katsottuna ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. Pitäisikö valtion kieltää tällaiset asiat ja "suojella" kansalaisiaan näiltä "haittavaikutuksilta"? Viime aikoina näihin kieltopyyntöihin ja sanoisinko jopa -kampanjointiin on törmännyt aika usein. Mieleen tulee erityisesti muutama teema:

Veikkauksen rahapelitIlotulitusten myynti ja käyttöPolkupyörän ajaminen ilman kypärääKaikki monopolit Veikkauksen rahapelit
Otetaan ensin tarkasteluun Veikkauksen rahapelit. Palautusprosentti on vain 40, uutisista saadaan lukea miten peliriippuvuus johti asunnon pakkomyyntiin tai itsemurhan partaalle, tai miten suomalaiset suovat vaurastumisen ennemmin loton kuin sijoittamisen kautta. Marketeissa eläkeläismummot nojailevat tuntikausia hedelmäpeleihin. Kansan syvät rivit syytävät rahaa lottoon moninkertaisesti tai äärettömästi enemmän kuin kuukausisäästävät rahastoihin tai mihin…

Keskimääräinen yhtiökohtainen osinko - ja muita turhia statistiikkoja

Kuva
Pyörittelin tuossa pivotissa salkun historiaa - jotenkin omalla tavallaan terapeuttista puuhaa aina silloin tällöin katsella mitä on toistaiseksi saavuttanut säästämällä ja sijoittamalla. Ehkä se osaltaan luo myös lisämotivaatiota homman jatkamiseen.

Vaikka salkkuni vuosittainen osinkotulo on ollut melko hyvässä nousussa viime vuosina, keskimääräinen yhtiökohtainen osinko on laskenut samaan aikaan rajusti. Tämähän ei ole huono asia, vaan kertoo vain parantuneesta hajautuksesta. 2010-luvun alkupuoliskolla sain osinkoja tyypillisesti vain 7-9 yrityksestä vuosittain, kaikki Helsingin pörssistä maalis-kesäkuussa. Sekin toki oli jo kohtuullinen hajautus, mutta tuolloin salkkuni suurin omistus vastasi peräti 20%:sta salkun koko markkina-arvoa. Vielä vuonna 2015 sain keskimäärin lähes 200 euroa vuosittaista osinkoa per yritys, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana tuo lukema on laskenut 50 euroon osinkotuloa per yhtiö, koska omistamieni yritysten määrä on moninkertaistunut ja samalla osinkoja …

Osinkotulon kasvattaminen yli 1000 eurolla vuodessa

En ole vielä koskaan onnistunut kasvattamaan osinkovirtaani yli 1000 eurolla vuodessa. Eli siis 1000 euroa lisää osinkoja edelliseen vuoteen verrattuna. Siinä mielessä tuo on jonkinlainen haamuraja itselle ja kunnianhimoinen tavoite seuraaville parille vuodelle.

Kerran olen kyllä lisännyt passiivisia kokonaistulojani (osingot ja niiden lisäksi myös korot) yli 1000 euroa vuodessa; nimittäin vuonna 2016 passiiviset tuloni nousivat yhteenä 1047 euroa vuoteen 2015 verrattuna. Tuossa oli kuitenkin 87 euroa korkolisäystä, joten osinkojen lisäys jäi tuollonkin niukasti 1000 euron alle.

Keskimääräinen vuosittainen osinkojeni kasvu tämän vuosikymmenen aikana on ollut 447 euroa, ja tyypillinen vuosikasvu viime vuosina 600-900 euroa vuodessa. Jos oletetaan 3,5%:n netto-osinkotuotto, tuollainen euromääräinen kasvu edellyttää 17 000 - 26 000 euroa uutta pääomaa sijoituksiin, mikä on 1400-2150 euroa kuukaudessa. Todellisuudessa osa tuosta tulee kuitenkin jo olemassa olevien sijoitusten osingonkasvust…