Taloudellisen riippumattomuuden sietämätön vaikeus

Itse taloudellisessa riippumattomuudessa ei toki ole mitään vaikeaa. Se on jo määritelmänsäkin mukaan elämän helpottamista. Kun riippumattomuuden on saavuttanut, elämä on moneltakin kantilta helppoa - se poistaa vaikeutta, eikä luo sitä.

Mutta tuohon tavoitteeseen pääseminen voi tuntua vähän henkilöstä riippuen joko luonnolliselta, haastavalta tai jopa kituuttamista vaativalta lähes utopistiselta unelmalta, jonka kaukaisuus pelkästään ahdistaa.

Kun joku toinen elää elämäänsä ja siinä samalla varmistaa tulevaisuutensa, joku toinen saattaa - kenties ihan perustellustikin - kokea, että tulevaisuuden tavoite vaatisi oman elämän uhraamisen jatkuvalle taloudelliselle optimoinnille, vyönkiristykselle, joka veisi elämän parhaat vuodet mennessään.

Viime aikoina tästä aiheesta on ollut aika mukavasti keskustelua ja erilaisia näkökulmia, ja ajattelinpa laittaa vielä oman lusikkani tähän soppaan.

Aiemmin tällä viikolla Merja Mähkä kirjoitti Helsingin Sanomien blogissaan "tavallisen ihmisen" mahdollisuuksista saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Mähkä suhtautui aiheeseen ehkä vähän kriittisemmin kuin mm. monet talousbloggaajat omissa kirjoituksissaan ovat aiemmin tehneet, ja kyseenalaisti jopa koko tavoitteen mielekkyyden. Mielestäni kirjoituksessa oli hyviä pointteja, ja se oli oikein kohdistettu kohderyhmälleen, joka voi lähtötilanteessaan olla melko kaukana tästä tavoitteesta tai ajattelumallista ylipäätään. Sinänsä on järkevää lähteä hakemaan myös vaihtoehtoisia tai välitavoitteita, kuten mielekkäämpää työtä tai työn määrän vähentämistä.

Omavaraisuushaaste.com kommentoi eilen Mähkän kirjoitusta ja oli huomattavasti optimistisemmalla linjalla taloudellisen riippumattomuuden saavutettavuudesta. Eilen myös Sijoitustieto.fi julkaisi mielenkiintoisen artikkelin, joka oli kaikista näistä kolmesta pessimistisin. Artikkelissa esiin nostetut huolenaiheet ovat mielestäni ihan oikeita riskejä, joita jokaisen kannattaa pohtia, kun lähtee tavoittelemaan jotain näinkin suurta ja pitkäjänteistä työtä vaativaa tavoitetta.

Itse nostaisin tähän keskusteluun kuitenkin yhden uuden kulman lisää: merkittäväkin säästäminen ei aina edellytä mitään extriimiä downshiftaamista, kituuttamista tai elintasosta luopumista.

Välillä se on jopa päinvastoin: säästäminen saattaa parantaa elämänlaatuasi, elämäniloasi ja elinaikaasi.

Moni meistä ostaa ja kuluttaa asioita siksi, että on tottunut tekemään näin ilman, että se olisi oikeasti merkityksellinen osa omaa elämää tai elämänlaatua. Ääriesimerkkejä ovat tupakointi tai alkoholin ylikulutus, joiden kautta voi säästää suuria summia ja samaan aikaan parantaa elämisen laatua.

Jotkut polttavat tupakkaa askin päivässä. Jos olet 30-vuotias ja tavoittelet eläkettä 50-vuotiaana, tämä tarkoittaa vaihtoehtoiskustannus (menetetyt sijoitustuotot) mukaanluettuna yli 100 000 euroa. Pelkästään yhtä kulutustottumusta muuttamalla.



Tupakoinnin todellinen hinta


Tupakointi ja alkoholi ovat tietysti vain yksiä esimerkkejä - muita ja pienempiä löytyy elämän varrelta todella paljon - ilman, että ne merkittävästi vaikuttavat elämääsi, mutta silti voivat yhdessä muuttaa tulevaisuutesi.

Päivittäisen latte-kahvin todellinen hinta tuolla ajanjaksolla on 30 000 euroa. Kolmen eri suoratoistopalvelun tilaus on 15 000 euroa. Uusi iPhone joka toinen vuosi 22 000 euroa. Ja niin edelleen.

Entä jos ostat yksinkertaisesti vain parhaan hinta-laatu -suhteen juustoa kaupasta viikottain sen sijaan, että ostat sitä mihin olet tottunut? Jo siitä erotuksesta voi tulla tuhansia, jos ei viisinumeroinen summa. Näitä mahdollisuuksia löytyy elämän eri osa-alueilta vaikka kuinka monta, kun vaikutus lasketaan pidemmälle aikavälille. Se ei tarkoita elämänlaadun uhraamista, vaan turhan kulutuksen poistamista tai sen korvaamista järkevämmällä vaihtoehdolla.

Asioiden Todellinen Hinta (ATH) -laskuri kertoo monien arkisten tuotteiden ja palveluiden kokonaiskustannuksen, kun vaihtoehtoiskustannus menetettyjen sijoitustuottojen muodossa lasketaan mukaan.
Taloudellinen riippumattomuus on iso tavoite, mutta kuten vanha sanonta kuuluu; "pienistä puroista kasvaa suuri joki" - ja mielestäni ihmiset eivät edes näe näitä pieniä puroja edessään. Oletetaan, että pitäisi muuttaa autoon asumaan tai tehdä jotain yhtä radikaaleja elämänmuutoksia saadakseen tarvittavat säästöt kasaan from day 1. 

Kokonaisuutena tavoite täydestä riippumattomuudesta on ilman muuta useimmille meistä haastava, mutta mielestäni aivan saavutettavissa ilman "kituuttamista" tai oman nuoruuden uhraamista.

Kommentit

  1. Hyvä kirjoitus :) voikun monet tajuaisi tuon miten kalliiksi tulee esim. Tupakointi ja siitä on vaan haittaa itselleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Näinhän tuo on, kallista sekä lompakolle että muutenkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen 100 000 kasassa - miltä nyt tuntuu?

Alisa, 22, on täysin oikeilla jäljillä

Näin ratkaisin case Bank Norwegianin