Ensimmäinen 100 000 kasassa - miltä nyt tuntuu?

Osake- ja rahastosalkkuni markkina-arvo ylitti hiljattain ensimmäistä kertaa ikinä 100 000 euroa. Kuten kuuluisa ja kulunut sanonta kuuluu, ensimmäinen sata tuhatta on se vaikein, ja paikkansahan se toki pitää, koska tuon jälkeen korkoa korolle alkaa jauhamaan jo jonkinmoista jälkeä. Toki itse olen joskus ajatellut, että tuo jenkkilähtöinen sanonta kääntyisi ehkä paremmin tänne Pohjoismaiseen verohelvettiin hyvinvointivaltioon sopivammin muotoon ”ensimmäinen 150k...” - sen verran varsinkin osinkosijoittajan korkoa korolle -efektin vaikutusta syö meidän tiukempi verotus, ja ehkä myös maltillisempi palkkataso asiantuntijatehtävissä.

Anyway, nyt kun tuo sata kiloa on salkun osalta poksautettu rikki, on aika kysyä; miltä nyt tuntuu?




Kun aloitin sijoittamisen vuonna 2010, pystyin aluksi vain uneksimaan 100k rajasta. Toisaalta vauhtiin päästyäni nostin salkkuni koon aika nopeasti 30 000 euron tasolle, mikä oli jo kohtuullinen siivu tämänpäivän saldosta. Sitä seurasi kuitenkin useampi ”laihempi” vuosi, kun keskityin osakesijoitusten sijaan ASP-säästämiseen. 2015-2018 salkku on sitten taas todenteolla paisunut - toki isosti kurssinousun avittamana - nykyisiin lukemiin.

Kyllähän se hyvältä tuntuu, että on saanut lisättyä taloudellista varmuutta sijoittamisen kautta. Tällä hetkellä ensi vuoden netto-osinkolukema on jo jossain 3400 euron paikkeilla. Tuollaisella summalla on itselle myös iso ”psykologinen” vaikutus. Vaikka tiedän, että osingot uudelleensijoittavilla rahastoilla maksimoisin korkoa korolle -vaikutuksen, haluan silti nähdä kun osingot kilahtavat tilille säännöllisin väliajoin - vaikka uudelleensijoitankin itse nuo osingot aina verojen jälkeen ainakin vielä lähivuodet.

Samaan aikaan tiedostan hyvin, että salkun arvostus  saattaa vielä tippua reilustikin 100 000 euron markkina-arvon alle. On täysin mahdollista, että kyykätään vielä jopa alle 70 000 euronkin - miksei vieläkin alempana jos musta joutsen lentää tuulettimeen. Mutta ihan yhtä hyvin salkku voi paisua vielä vaikkapa 140 000:een, josta sitten kenties tiputaan aikanaan rajustikin, mutta voidaan silti pysyä satasen yläpuolella. Siksi en realisoi salkkuani, koska en tiedä milloin se romahdus sieltä tulee - eikä tiedä kukaan muukaan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa saattaisin hävitä jopa kymppitonnin osinkoja ja joutuisin maksamaan tuhansia lisää luovutusvoittoveroja, joten kokonaisvaikutus voisi olla 15 000 pakkasella. Toisin sanoen olen ennemmin valmis katsomaan ja sietämään rajuakin pääoman arvon tilapäistä vaihtelua - minulle riittää, että viimeistään kymmenen vuoden sisällä arvostukset nousevat uusiin huippuihinsa, kuten lähes aina onkin tapahtunut. 

Osinkovirran hienous on myös siinä, että vaikka kurssit tulisivat alas  30%, osingoissa ei välttämättä tapahdu kuin esim. 5% tiputus, riippuen toki mikä tuon 30%:in aiheuttaa. Osingoista tuleva kassavirta on siis paljon tasaisempaa ja ennustettavampaa kuin kurssimuutokset, etenkin jos on sijoittanut defensiivisiin, osinkoaan järjestelmällisesti kasvattaneisiin yrityksiin, joilla on investointihetkellä ollut maltillinen osingonjakosuhde.

100 tonnia tuntuu kuitenkin paljon pienemmältä nyt kuin kahdeksan vuotta sitten, ja nyt tässä innolla odottaakin jo miten paljon helpommin salkkuun saadaan se toinen satanen lisää. :) Toki käteiskassaa löytyy aika paljonkin, noin 25k€ ja nyt Bank Norwegianin korkopäätöksen jälkeen pitää miettiä, josko sieltä osa löydään osakkeisiin kiinni jo samantien. Näitä voisi jo kutsua melko positiivisiksi ”ongelmiksi”. Jos ekaan sataan tuhanteen meni salkun osalta 8 vuotta, toiselle samanlaiselle voisi laittaa tavoitteeksi vaikka puolet siitä, mikä voi tietysti olla haastavaa jos se kurssien niiaus siltä on tuloillaan tai jopa isompi rytäkkä. Seurataanpa blogissa miten tämän tavoitteen kanssa käy!

Kommentit

  1. Toivottavasti ei käy samallalailla kun mulle: kun oli satku täynnä niin ajattelin että nyt on kerätty nii isot sijoitukset jotta voin jäädä downshftaamaan opintovappaalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, ehkei ihan vielä, mutta toki se antaa jo vähän enemmän vapauksia tehdä tuollaisia ”suunnanvaihdoksia” kun on jo satku kasassa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alisa, 22, on täysin oikeilla jäljillä

Näin ratkaisin case Bank Norwegianin