Lottoaminen ei ole suomalaisen piensijoittajuuden turma

Usein kuulee juttua, miten suomalaiset ovat lottokansaa, ja miten paljon järkevämpää sekä yksilön että kansantalouden näkökulmasta olisi, että lottoamisen sijaan nuo varat sijoitettaisiin tuottaviin kohteisiin, kuten pörssiosakkeisiin ja -rahastoihin.

Ja tuohan on ihan totta.

Se, miksi juuri lottoaminen on se mikä aina yhdistetään tähän sijoittamisen menetettyyn mahdollisuuteen johtuu tietysti siitä, että molemmissa sinällään oma sama päämäärä eli vaurastuminen - toisen tuotto-odotus vaan on -60% ja toisen +10%. Sinänsä loogista, mutta haastaisin kuitenkin tätä loton roolin ylikorostamista tässä keskustelussa, sillä lotto on vain pieni pisara valtameressä.

Tuo valtameri on täynnä jokapäiväisiä epäoptimaalisia kulutustottumuksia, joita poistamalla saisi yhtälailla saman efektin aikaan, ja yhdistämällä vielä moninkerroin voimakkaamman. Jos ihmiset yksinkertaisesti optimoivat kulutustaan ja luopuisivat joistakin turhista, ajattelemattomista ja turhamaisista kulutustottumuksistaan, tai muokkaisivat niitä tehokkaampaan suuntaan, kohti parempaa hinta-laatu -suhdetta ja aidon hyödyn saavuttamista, olisi vaikutus varallisuuteen parhaimmillaan huikea. Lotto on mikroskooppisen pieni osa tätä kokonaisuutta, mutta valtaosa keskustelusta painottuu silti juuri lottoon.

Mahdollisuuksia on joka puolella - lottoamisen lopettaminen on vain yksi kymmenistä. Asioiden Todellinen Hinta -laskurilla voi löytää paljon muita mahdollisuuksia, ja hahmottaa turhan kulutuksen monesti suorastaan hätkähdyttävän suuren vaikutuksen varallisuuteen pitkällä aikajänteellä. Monilla näillä turhilla opituilla ja omaksutuilla elintavoilla on myös negatiivinen vaikutus terveyteen (toisin kuin vaikkapa sillä lotolla), jolloin kyse on todellisesta loss-loss -tilanteesta.

Asioiden todellinen hinta & latte factor


Jos ostat jonkin tavaran tai palvelun, sen hinta sinulle ei ole pelkästään se, mitä hintalapussa lukee. Sen lisäksi rahalle tulee laskea vaihtoehtoiskustannus. Jos jättäisit tuon oston tekemättä ja sijoittaisit rahasi järkevästi, paljonko tuo sijoitus tuottaisi sinulle joka vuosi siitä eteenpäin, esimerkiksi aina eläkeikääsi saakka - se on ostamasi tavaran todellinen hinta. Ja koska aika on ihmisen arvokkain omaisuus, keskeinen kysymys onkin; paljonko sinulta menee elämästäsi aikaa tuon todellisen kustannuksen ansaitsemiseen?

Otetaan aluksi vaikka legendaarinen latte-esimerkki. Latte factorinakin tunnettu ilmiö, missä nykypäivänä ihmiset herkästi ostavat päivittäin laten tai jonkin muun vastaavan juoman kahvilassa - ja maksavat siitä vuosien aikana kovan hinnan. Tarvitsevatko he todella tätä lattea? Eivät. Maksaako se sitten niin paljon? Ei, sehän on vain muutama euro. Miten sillä muka voisi olla mitään merkitystä, kun saan kuukausipalkkaa kaksi tuhatta euroa?!

Kynnys kahvin ostamiseen onkin todella matala. Korkoa korolle -vaikutus takaa kuitenkin sen, että jos pitkän ajan yli päätät sijoittaa nuo rahat kahvin litkimisen sijaan (ja kenties turvautua työpaikan automaattikahviin tai ihan vain peruskahviin kotona), kokonaisvaikutus tulevaan varallisuuteesi on yllättävän suuri.

Esimerkissä on 30-vuotias henkilö, jonka nettopalkka on 2000 euroa kuukaudessa. Hän haluaisi jäädä eläkkeelle 50-vuotiaana, jolloin aikajänne on 20 vuotta. Päivittäinen latte -kulutustottumus maksaa hänelle vaihtoehtoiskustannuksena n. 30 000 euroa, mikä tarkoittaa, että hänen on tuo raha ansaitakseen takaisin jatkettava työelämässä vielä noin vuoden ja 3 kuukautta ylimääräistä. Kova uurastus täysin turhan asian eteen!




Jos aikahorisontti on vielä pidempi, esim. 30 vuotta, lattekahvin todellinen hinta on vielä merkittävästi suurempi; 69 000 euroa ja 2 vuotta, 10 kuukautta ja 8 päivää vähemmän eläkettä.

Lukemattomia tapoja muuttaa elämisen tyyliä ja vaurastua


Latte factorin lisäksi ATH-laskurilla voidaan tutkia monia muita länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa kovin tuttuja ostotottumuksia. Esimerkiksi viihdeteknologian alueella sellaisia löytyy pilvin pimein. Miten olisi uusi iPhone joka toinen vuosi? Katsotaanpa, mitä laskuri tykkää tällaisesta.




Taas melkein vuosi vähemmän töitä ja enemmän aikaa vapaana. Ovatko iPhonet sen väärti? Entäpä TV:n suoratoistopalvelut, joita helposti kertyy useampia. Mikä on sen todellinen hinta?



Seuraavaksi matkailu. Onhan perheen kanssa yksinkertaisesti päästävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ihan kunnon etelänmatkalle. No, mitä sellainen tarkoittaisi pitkällä aikavälillä menetetyn sijoitustuoton ja taloudellisen vapauden suhteen:


Huhhuh! 10 vuotta, 2 kuukautta ja 22 päivää lisää raatamista ja 246 000 euron varallisuus. On jäätävän kovia lukuja.

Mikään ei kuitenkaan "voita" tätä viimeistä esimerkkiä eli klassikkoa nimeltä tupakka-aski päivässä. Sen lisäksi, että se tuhoaa terveytesi, se myös tarkoittaa 20 vuoden aikajänteellä yli 100 000 euron varallisuuden menetystä ja lähemmäs 4,5 vuotta lisäystä eläkeikään tässä esimerkissä käytetyillä oletuksilla.





Kaikesta ei tarvitse luopua


Vaikka monien tässä artikkelissa mainittujen asioiden todellinen hinta vaihtoehtoiskustannuksen muodossa on huikea, se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikesta tulisi luopua ja elämästä tehdä täysin askeettista. Elämästä täytyy osata myös nauttia, ja jos esimerkiksi pidät erityisen paljon matkailusta, se varmasti antaa sinulle myös paljon. Silti voi ja kannattaa kyseenalaistaa kulutuksen tahti, voisiko sitä hieman höllentää, pitää vaikka välivuosi matkailusta tai etsiä kustannustehokkaampia matkailun muotoja.

Kyse on pienten asioiden yhteisvaikutuksesta, josta voi tulla pitkällä aikahorisontilla todella merkittävä tekijä vaurastumisessa. Näitä asioita löytyy ympäriltämme kymmeniä, jotka ovat osa jokapäiväistä elämäämme ja kulutuskäyttäytymistä. Loton lopettaminen voi olla yksi, mutta paljon tehokkaampaa voi olla jopa jatkaa lottoilua pienessä mittakaavassa ja kyseenalaistaa omia kulutustottumuksia vähän joka alueella. Parhaimmassa tapauksessa muutokset eivät tunnu juuri miltään - toisin sanoen et luovu mistään merkityksellisestä - mutta palkinto parinkymmenen vuoden päästä on kaikkea muuta kuin triviaali.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen 100 000 kasassa - miltä nyt tuntuu?

Alisa, 22, on täysin oikeilla jäljillä

Viisi askelta FIRE:en