Salkku

Tilanne 22.12.2019
  • Osakkeet, rahastot ja ETF:t  146 000 EUR
  • Bank Norwegian -talletukset 10 600 EUR
  • ASP-säästötili 47 300 EUR
  • S-ryhmän osuusjäsenyydet 600 EUR
  • Vertaislainat 2 000 EUR
  • Muut talletukset 8 900 EUR
  • Asunto (ASO-maksu) 21 500 EUR
  • Asuntolaina (-15 900 EUR)
  • Sijoituslaina (-0 EUR)
--------------------------------------------------------
Nettovarallisuus yhteensä 221 000 EUR
Passiiviset tulot
  • Osingot 2019 arvio 5 300 EUR
  • Passiiviset tulot yht 2019 arvio 5 900 EUR








Huom. nettovarallisuuden kehitys on joidenkin vuosien osalta arvio, koska en ole tuolloin ottanut tarkkoja lukuja ylös. Pitäisi kuitenkin olla 95% tarkkuudella ja viimeiset kolme vuotta ovat eksakteja toteumia.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen 100 000 kasassa - miltä nyt tuntuu?

Kuva
Osake- ja rahastosalkkuni markkina-arvo ylitti hiljattain ensimmäistä kertaa ikinä 100 000 euroa. Kuten kuuluisa ja kulunut sanonta kuuluu, ensimmäinen sata tuhatta on se vaikein, ja paikkansahan se toki pitää, koska tuon jälkeen korkoa korolle alkaa jauhamaan jo jonkinmoista jälkeä. Toki itse olen joskus ajatellut, että tuo jenkkilähtöinen sanonta kääntyisi ehkä paremmin tänne Pohjoismaiseen verohelvettiin hyvinvointivaltioon sopivammin muotoon ”ensimmäinen 150k...” - sen verran varsinkin osinkosijoittajan korkoa korolle -efektin vaikutusta syö meidän tiukempi verotus, ja ehkä myös maltillisempi palkkataso asiantuntijatehtävissä.

Anyway, nyt kun tuo sata kiloa on salkun osalta poksautettu rikki, on aika kysyä; miltä nyt tuntuu?




Kun aloitin sijoittamisen vuonna 2010, pystyin aluksi vain uneksimaan 100k rajasta. Toisaalta vauhtiin päästyäni nostin salkkuni koon aika nopeasti 30 000 euron tasolle, mikä oli jo kohtuullinen siivu tämänpäivän saldosta. Sitä seurasi kuitenkin useampi ”laihemp…
Lue lisää

Osinkoja vuoden jokaisena viikkona?

Kuva
Osinkosijoittaja pyrkii tyypillisesti luomaan mahdollisimman vakaata ja ennustettavaa kassavirtaa osinkojen muodossa, jolla - ainakin jossain vaiheessa elämää - rahoittaa tai jopa kattaa kokonaan jokapäiväiset kulut.

Tästä lähtökohdasta katsottuna periaatteessa etuna on, mikäli tuota kassavirtaa saisi kerrytettyä tasaisesti vuoden jokaisena kuukautena - ennemmin kuin vain esim. maalis-toukokuussa, jolloin valtaosa Helsingin pörssin yrityksistä maksaa osingot. Tämä on yksi (pieni) syy sille, miksi osinkosijoittajan kannattaa katsoa potentiaalisia sijoituskohteita myös Suomen ulkopuolelta. Varsinkin Pohjois-Amerikan markkinoilla lähes kaikki yritykset maksavat osingot ulos neljännesvuosittain, ja pieni osa jopa kuukausittain.
Anna minulle minun jokaviikkoinen osinkoniMutta mitä jos osinkoja kilahtaisikin salkkuun jokaikinen kalenteriviikko? Onko tällainen mahdollista tai järkevää tavoitella, ja onko siitä ylipäänsä mitään käytännön hyötyä?

Omasta sijoitushistoriastani näkyy selvästi miten…
Lue lisää

Uusi ilmiö: pankit hylkäävät "liian hyviä" asiakkaita

Kuva
Pankit kilpailevat asiakkaista tarjoamalla luottokorttiensa käytöstä erilaisia etuja, pisteitä tai alennuksia. Konsepti on selvä, missä lojaliteettia rakennetaan kortin käytön ympärille antamalla siitä vastineeksi asiakkaalle rahallisia etuja esim. kanta-asiakaspisteiden muodossa. 

Monet nettipankit yrittävät ottaa markkinaosuuksia melko aggressiivisillakin eduilla, kuten Bank Norwegian ja Komplett Bank, joiden tarjoamista eduista Osinkokuningas kirjoitti hyvän vertailun äskettäin.

Lojaliteettikonsepti ei aina ole taloudellisesti kannattava pankeille  Mutta nyt tulee se mielenkiintoinen juttu. Pankkien lojaliteettimalli on heille taloudellisesti kannattava vain tietynlaisten asiakkaiden keskuudessa, ja rajusti tappiollinen erään melko uuden, kasvavan segmentin osalta. 

Pankit haluavat sellaisia luottokorttiasiakkaita, jotka oikeasti tarvitsevat luottokorttia arjen menojen tai ainakin isompien hankintojen kattamiseen, ja jotka mielellään lyhentävät luottokorttilaskuaan osissa. Tällöin var…
Lue lisää